Riitta Räsänen - YTT, TtM, esh

Riitta Räsänen YTT, TtM, esh 

Ikääntyneiden palveluissa vahva lainsäädäntö, säännöstöt, suositukset ja syvälle juurtuneet perinteet ja rutiinit synnyttävät ja ylläpitävät monenlaista hierarkkisuutta, toimintatapaa ja siten laatua. Erilaiset käsitykset laatu-sanan merkityksestä tekevät sen tulkinnasta monitahoista sekä henkilö- ja tilannekohtaista.

Vanhuspalveluissa laatua valvotaan kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Valvontaa tehostaa ja konkretisoi yhdenmukainen valvonta, laadun omavalvonta. Se on velvoittanut jo alan yksityisiä palveluja, mutta kuluvan vuoden alusta alkaen myös julkisia toimijoita. Niinpä sosiaali- tai terveyspalveluja pääasiassa iäkkäille henkilöille tuottavien toimintayksiköiden on laadittava toimintansa asianmukaisuuden kuvaava omavalvontasuunnitelma. Tavoittena on edistää Vanhuspalvelulain hengen mukaisesti asiakkaiden keskinäistä yhdenvertaisuutta ja turvata asiakkaille palvelut, hoiva ja hoito mahdollisimman yhdenmukaisina koko maassa. Lähtökohta on erityisen arvostettava.

Omavalvontasuunnitelmassa painottuvat asiakkaan, ammattityön ja johtamisen näkökulma, sillä johtamisen ja ammattityön laadulla on suora yhteys asiakkaan kokemaan laatuun. Näin siksi, koska asiakas kokee laatuna palvelun lopputuloksen lisäksi myös sen miten siihen päästiin. Ja se koskettaa tekemistä, tekoja tai tekemättä jättämistä. Pelkkä omavalvontasuunnitelman tekeminen ei kuitenkaan riitä laadun varmistamiseen. Omavalvontasuunnitelma ei elä ammattityön arjessa, ellei sitä ole tehty ja sisäistetty oikeasti asiakaskuntaa ajatellen ja siten omaa työtä ohjaamaan.

Vanhuspalveluissa ammattityön laatu ei ole pelkästään hoidon laatua, koska se ohjaa liikaa sairaanhoitoon. Tärkeintä ei siten ole minkään yksittäisen ammattiryhmän vahva asema vaan pikemminkin hyvin toimiva kokonaisuus ja sitä kautta saavutettu sujuva arki. Henkilöstön asenne ja osaaminen ratkaisevat sen, millaiseksi ikääntyneen ihmisen arki muodostuu. Kyse on usein monipuolisesta arkisesta huolenpidosta, hoivasta sekä niihin liityvästä kohtelusta. Ikääntynyt yksilö omine voimavaroineen ja valintoineen on keskipisteenä, ja hyvä ympäristö tukee ja muuntuu tarpeen mukaan. Henkilökunnan arvostava ja ystävällinen asenne, käyttäytyminen, kohtelu, aktivoiminen sekä helläkätinen koskettaminen luovat lisäksi hyvän henkisen ympäristön tapahtuipa itse palvelutyö missä ympäristössä tahansa.

Laadulla on hienot periaatteet ja menetelmät, mutta silti on nöyränä muistettava, että viime kädessä laatu todentuu jokaikisessä arkisessä kohtaamisessa. Elämänlaadun ja ammattityön laadun tarkastelu omavalvontana yhdessä johtamisen kanssa osoittaakin useita laatuvaatimuksia johtamiselle. Gerontologinen johtaminen saa näin sisällön.

Lopuksi suosittelen laadun omavalvonnan rakentamisen yhteydessä määrittelemään vielä sanan palvelu, jossa asiakas on aina mukana. On tärkeää oivaltaa, että palvelua tuotetaan ja kulutetaan yhtäaikaa, sitä ei voi tehdä varastoon, eikä sillä ole vaihto- eikä palautusoikeutta. Vanhuspalvelut eivät siten ole mitä tahansa työtä eikä sen johtaminen mitä tahansa johtamista. Harva työ jättää niin paljon jälkiä ja merkityksiä. Sen oivaltaminen varmistaa tien laatuun vanhusten kanssa tehtävässä palvelutyössä. Millaisen jäljen sinä haluat jättää?

Riitta Räsänen
asiantuntija, kouluttaja
Laatuhoiva Oy

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.